Asumusten pohjia
Jäänteitä Sundomin esihistoriasta on eräällä harjulla Länsirannantiellä puoli kilometriä länteen nykyisestä asutuksesta. Karl-Erik Mitts löysi vuonna 1987 Djupkärrsbackenilta asumusten pohjia. Yhtä näistä tutkittiin arkeologisissa kaivauksissa kesällä 1989. Tuolloin kaivettiin esiin talon pohja ja kivijalka. Neliönmuotoisen kivijalan mitat olivat 5 x 5 metriä. Kivijalka on osittain sortunut, mutta pohjoisenpuoleinen seinämä on 60 cm korkea ja koostuu päällekkäin ladotuista kivistä. Sisäänkäynti on lounaaseen. Kaivauksissa löydettiin kivijalan sisältä pyöreä tulisija, joka oli reunustettu kivillä. Tulisijasta ja sen lähistöltä löytyi hiiltä ja luunkappaleita, jotka olivat mahdollisesti hylkeen luita.
Pyyntipaikka
Sundom bygdeförening määritytti tulisijasta löytyneiden hiilenpalasten iän. Hiili-14 -määrityksen perusteella voidaan todeta, että ihminen oli asunut ja pitänyt tulta paikalla yli 2000 vuotta sitten. Tuolloin paikka sijaitsi ulkomeren saarella. Luultavasti se oli hylkeenpyytäjien ja kalastajien kausiluonteinen asuinpaikka. Mutta keitä he olivat, jotka ennen ajanlaskumme alkua olivat asuttaneet tämän suojaisan lahden.
Miten he elivät?
Voitaisiin ajatella heidän olleen metsästäjiä ja kalastajia, jotka kevättalvisin tulivat tänne hylkeenpyyntiin.
He tulivat mantereelta, joka tuolloin oli noin 15 kilometrin päässä lounaassa. Tänne he pystyttivät majansa. Kivijalka ladottiin kivistä ja kattorakenne tehtiin mahdollisesti parruista ja jostakin peitemateriaalista. Nykyään paikalla on vain osittain sortunut kivijalka, joka sijaitsee 22.5 metriä merenpinnan yläpuolella. Harjun läpi rakennettiin tie 1980-luvulla, joka on saattanut tuhota paikalla olleita asuinsijoja.
Täällä he ovat istuneet majassaan ja paistaneet lihaa tulella. Savu on noussut majan katossa olevasta reijästä. Tässä alkeellisessa majassa pyyntikansa on syönyt ja nukkunut niinä aikoina, jotka vietettiin saaristossa.
Toistaiseksi vähän löytöjä
Arkeologisia kaivauksia jatkettiin elokuussa 1994, jolloin tulisijan lähistöltä löydettiin pieni keramiikan pala. Pala on ehkä peräisin keraamisesta juoma-astiasta. Joka tapauksessa tämä pieni löytö viittaa esiroomalaiseen rautakauteen kuten myös hiili-14 -määrityksen tulos. Keramiikanpalan lisäksi tulisijan läheltä löydettiin palaneita hylkeenluita.
Vuoden 1994 kaivauksissa keskityttiin sisäänkäynnin edustan alueeseen. Täältä ei tehty löytöjä. Tämä viittaa siihen, että asukkaat huolehtivat tarkkaan tavaroistaan. Eräs kaivauksiin osallistujista totesi hieman alistuvasti: "he tulivat varmaan Laihialta".
Vasa arbis ja Sundom bygdeförening järjestivät molemmat kaivaukset. Molempina kesinä kymmenkunta kaivajaa teki töitä arkeologi Jan Fastin johdolla. Tähän asti löytöjä on tehty varsin vähän. Ehkä tulevissa kaivauksissa onnistutaan paremmin.
Uhrikuopat?
Muutama sata metriä kaivausalueelta länteen on kaksi maljan muotoista kuoppaa hiekkakivilohkareessa. Tämä lohkare sijaitsee Länsirannantien varrella muutaman kuution kokoisen siirtolohkareen vieressä. Paikkaa kutsutaan nimellä "kattfäälin ja hondfäälin" koska kuoppien muoto ja koko muistuttavat kissan- ja koirantassun jälkeä. Näyttää ilmeiseltä, että ihminen on tehnyt nämä kolot ja arkeologien mukaan kyseessä voisi olla vanhat uhrikuopat. On mahdotonta sanoa koska kuopat on tehty ja koska ne ovat olleet käytössä ja onko niillä ollut yhteyttä muihin lähistöllä tehtyihin löytöihin.
Ota yhteyttä
info@sundom.fi- jos haluat liittyä jäseneksi Sundomin kotiseutuyhdistykseen/Sundom bygdeförening
- jos haluat esittää kysymyksiä yhdistyksestä