Söderfjärden
Söderfjärdenin Meteoriihi on ainutlaatuinen vierailukeskus: näyttely, observatorio, lintutorni ja energiakellari.
Katso: www.meteoria.fi/fi
Seitsemän syytä nähdä Söderfjärdenin
Söderfjärdenin peltoaukea sijaitsee noin 10 km Vaasan eteläpuolella. Puolet peltoaukeasta sijaitsee Sundomissa joka kuuluu Vaasan kaupunkiin ja toinen puoli Mustasaaren kunnassa, Sulvan ja Munsmon kylässä. Pieni alue lounaassa sijaitsee Maalahden kunnassa. Alueen pitkässä ja mielenkiintoisessa historiassa on tapahtunut useita dramaattisia ja harvinaisia tapahtumia.
On ainakin seitsemän syytä tutustua Söderfjärdeniin.
I. Harvinainen, kaunis ja hyvin säilynyt meteoriittikraatteri
Söderfjärden syntyi meteoriitin iskeytyessä maahan yli 520 miljoonaa vuotta sitten. Se on yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereistä. Ilmasta katsottuna näkyy selvästi Söderfjärdenin peltoaukean pyöreä muoto, jota reunustavat kallioiset mäet. "Suomen kaunein meteoriittikraatteri" on halkaisijaltaan 5-6 km ja syvyyttä on yli 300 m. Se on täyttynyt sedimenttikivivilajeilla, mm. kambrikautisella hiekkakivellä ja ylhäällä maalajeilla. Kaikki muut yksitoista Suomen tunnettua meteoriittikraatteria ovat epäsäännöllisen muotoisia järviä, eivät kraatterinmuotoisia. Maapallolta tunnetaan vain n. 190 meteoriittikraatteria.
II. Maapallon ja elämän historia luettavissa
Söderfjärdenillä voi tutkia maapallon historiaa esihistoriallisesta ajasta nykyaikaan. Alue on vuosimiljoonien aikana mannerten liikkumisen vuoksi ollut ainakin kaksi kertaa päiväntasaajan tienoilla. Kraatterin pitkän historian aikana elämä maapallolla on kehittynyt yksinkertaisista eliöistä tämän päivän luonnoksi. Söderfjärdenillä tehdyissä kairauksissa on löydetty pienen pieniä selkärangattomien eläinten fossiileja, mm. trilobiittien ja lonkerojalkaisten kappaleita.
III. Ajankohtainen aihe: Maapallo taivaankappaleiden maalitauluna
Söderfjärden on havainnollinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun taivaankappaleet törmäävät maahan. Tätä maailmankaikkeuden alkuvoiman aiheuttamaa kraatterin räjähdysmäistä syntymistä voi ehkä verrata megatonnien ydinräjäytykseen. Valtaisan meteoriitin törmäyksestä arvellaan aiheutuneen dinosaurusten häviämisen maapallolta 66 miljoonaa vuotta sitten. Viime vuosina asteroidit ja komeetat, jotka voivat aiheuttaa meteoriittitörmäyksen maapallolla, ovat saaneet paljon huomiota (esim. Hale-Bopp vuonna 1997; Tagish Lake meteoriitti Kanadassa tammikuussa 2000 ja meteoriitti jonka nähtiin putoavan Tanskan Lollandiin tammikuussa 2009 (löydettiin kaksi kuukautta myöhemmin) tai Tšeljabinsk-Chelyabinsk-törmäys helmikuussa 2013.
IV. Maa nousee merestä ja ihminen astuu näyttämölle
Syvällä kraatterikuopan kerrostumissa on merkkejä useasta jääkaudesta. Maa on kohonnut merestä viimeisimmän jääkauden jälkeen aluksi suunnilleen 10 metriä vuosisadassa ja nykyään n. 80 cm sadassa vuodessa. Maankohoaminen kuvaa Söderfjärdenin kehitystä neljän vuosituhannen ajalta. Kivikaudella, pronssikaudella ja rautakaudella alue oli ulkosaaristoa. Meteoriittikraatterin syrjävuoressa pohjoisessa Öjbergetillä on jälkiä jotka ovat peräisin kivikaudelta n. 4000 vuotta sitten ja alueelta on kaivauksissa löydetty rautakaudella runsaat 2000 vuotta sitten ajoitettuja kalastusleirin asumusten perustuksia. Myöhemmin keskiajalla alueen yhä madaltuvilla vesillä harjoitettiin nuottakalastusta. Seuraavien vuosisatojen aikana kalastus väheni ja maanviljelyksen ja karjanhoidon merkitys lisääntyi. 1900-luvulle asti alueella kerättiin saraa ja kaislaa karjanrehuksi ja ruovikoista saatiin kattomateriaalia ja patjanpehmikettä. Ajatus Söderfjärdenin ojittamisesta ja kuivattamisesta syntyi 1700-luvun lopulla.
V. Pohjois-Euroopan suurin kuivatushanke
1900-luvun alussa Söderfjärdenillä aloitettiin valtava kuivatushanke, suurin Pohjois-Euroopassa. Vaikka Sulvan ja Sundomin kylien välillä kuivatuksen suhteen oli suuria erimielisyyksiä saatiin kuivatustyö tehtyä. Pääkanava "Riddardiket" syvennettiin ja paksuun saveen kaivettiin kilometreittäin ojia kärsivällisesti lapionpisto kerrallaan. Eduskunnassa säädettiin erityislaki "Lex Söderfjärden" kuivatuksen varmistamiseksi. Kuivatus valmistui vuonna 1927, jolloin Söderfjärdeniä ympäröivät kylät saivat suuria lisäalueita.
Aurat äestivät neitseellistä maata ja uusia latoja rakennettiin. Söderfjärdenistä tuli latojen valtakunta, enimmillään latoja oli 1940-luvulla 3000. Nykyään on vain muutamia latoja jäljellä.
VI. Pumppausta ja taidetta
Pumput ovat kuivattaneet Söderfjärdeniä yli 90 vuoden ajan. Vanha pumppurakennus toimii nykyään kuivatuksesta kertovana museona. 1960-luvulla rakennettu uusi pumppaamo toimii samalla myös Söderfjärdenin historiaa esittelevänä taidemuseona. Täällä olevat kolme Eivor Holmin valtavaa seinämaalausta kelpaisivat varmaan muihinkin taidekokoelmiin. Ainutlaatuista kokoelmaa täydentävät Paula Blåfieldin meteoriittiaiheinen kattomaalaus ja Nils Nygrenin, Tapani Tammenpään, Kaj Smedsin, Lars Nedergårdin ja Uno Mittsin historiaan liittyvät maalaukset.
VII. Kurkien paratiisi
Söderfjärden on nykyään viljava salaojitettu peltoaukea, jossa on suuria yhtenäisiä peltolohkoja yhteensä 2 300 ha. Ympäristöystävällinen säännöstelty salaojitus valmistui 1990-luvun lopulla. Maanviljelys on elinvoimaista ja nykyaikaista. Mutta Söderfjärden on myös lintujen paratiisi. Mm. kurjet levähtävät alueella erityisesti syksyisin useiden viikkojen ajan. Syksyllä 2019 laskettiin parhaana päivänä alueella 10 126 kurkea. Syksyisin alueella levähtävien kurkien yhteismäärä nousee yli 20 000 yksilöä, joten Söderfjärden on ylivoimaisesti tärkein kurkien levähdyspaikka Suomessa. Syysiltaisin komeat kurkiparvet lentävät alueelta saaristoon yöpymään. Satovahinkojen vähentämiseksi kurkia on yritetty ruokkia erityisillä riistapelloilla. Söderfjärden on sisällytetty EU:n Natura 2000 -verkostoon johtuen suurelta osin juuri kurkien esiintymisestä ja alue on luokiteltu myös kansallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi pitkän viljelyperinteensä johdosta.
Söderfjärdeniä on pyritty tekemään tunnetuksi useiden kehittämisprojektien avulla, mm. Sundom bygdeföreningenin Leader-hankkeella Från meteoritnedslag till kulturpärla (1997-2000).
Vierailukeskus Söderfjärdenin Meteoriihi rakennettiin vuosina 2006-2008: Päänäyttely, tähtitieteellinen observatorio, lintutorni ja energiakellari. Viime vuosien aikana uusia nähtävyyksiä on avattu: Aurinkokunnan malli Söderfjärdenillä, aikajana TellusTimeLine, Söderfjärdenin kratterimalli, meteoriittinäyttely, vanhojen maatalouskoneiden näyttely ja Söderfjärdenin kuivatuksen muistomerkki. Katso: www.meteoria.fi/fi
Lisätietoja bygdeföreningenin (kotiseutuyhdistyksen) Meteoriihiosaston puheenjohtajalta: matts.andersen@sundom.fi
Matts Andersenin kirja KUN TAIVAS PUTOAA kertoo maapallon ja Söderfjärdenin historiasta. Meteoriihestä kirja on saatavana kolmella kielellä: suomi, ruotsi ja englanti.
Aineistoa (video, CD-rom, esite, ym.) Söderfjärdenistä ja julkaisu Öjbergetistä saatavana Sundom bygdeföreningilta
Ota yhteyttä
info@sundom.fi- jos haluat liittyä jäseneksi Sundomin kotiseutuyhdistykseen/Sundom bygdeförening
- jos haluat esittää kysymyksiä yhdistyksestä